{{ result.type_rendered }}
Nykyisen Visit Finlandin arvion mukaan Suomeen suuntautuvan matkailun (kuten rahankäytön ja yöpymisten) ennustetaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vuoteen 2025 mennessä. Yöpymisten määrä hotelleissa on kasvanut tasaisesti ja saavuttanut jo vuoden 2019 tason muun muassa Helsingissä. Käyttöasteet ja monet muut liiketoiminnan kannattavuuden mittarit ovat kuitenkin edelleen alhaisella tasolla, mikä johtuu huomattavasti lisääntyneestä kapasiteetista erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Tilastokeskuksen matkailutilastojen mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kasvoivat kesäkuukausina 2024 yli 10 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka matkailijamäärien kasvu herättää lievää optimismia hotellikiinteistösektorilla, erityisesti Helsingissä tarvitaan vielä lisää matkailijoita hotellien kannattavuuden parantamiseksi.
”Suomen kesän 2024 matkailukausi kesäkuusta elokuuhun oli tilastojen valossa vahva. Visitoryn selvityksen mukaan (Lähde: Matkailubuumi Pohjoismaissa: Pohjoismaiden matkailun avainluvut kesän 2024 osalta) Helsingissä yöpymisiä oli 14 prosenttia enemmän verrattuna edelliskesään, minkä lisäksi Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia turisteja kuin koskaan ennen. Kokonaisuudessaan Suomessa rekisteröitiin ulkomaalaisten yöpymistä kesä-elokuussa 2024 yhteensä 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna,” kommentoi Retta Managementin kiinteistöanalyytikko Anton Takkavuori.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi vuoden 2024 tammi-marraskuussa 7 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2023. Vaikka lentomatkustuksen elpyminen on jatkunut tasaisesti, vuoden 2019, eli pandemiaa edeltävän ajan, lukuihin on vielä matkaa: vuoden 2024 tammi-marraskuussa matkustajamäärät olivat 26 % pienemmät kuin vuoden 2019 vastaavat tasot.
Ennen pandemiaa Helsinki toimi tärkeänä solmukohtana Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Venäjän ilmatilan sulkeminen ja siitä johtuvat pidemmät lentoreitit ovat kuitenkin heikentäneet kaupungin kilpailuetua merkittävästi. Tämän seurauksena Aasiasta saapuvien matkailijoiden määrän palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle vie aikaa.
Vaikka aasialaisturistien määrä on alkanut hiljalleen kasvaa, matkailun huippuvuosista ollaan vielä kaukana. Näiden haasteiden vuoksi korostuu tarve kehittää uusia markkinoita ja monipuolistaa Suomen matkailutarjontaa houkuttelemaan matkailijoita myös muilta alueilta.
Haasteet jarruttavat täyden potentiaalin saavuttamista
Hotellitarjonta on kasvanut pääkaupunkiseudulla merkittävästi viime vuosina. Tilastokeskuksen datasta ilmenee, että Helsingin hotellihuoneiden määrä on noussut vuoden 2019 noin 10 000 huoneesta lokakuuhun 2024 mennessä noin 13 000 huoneeseen. Kasvua on tapahtunut myös muissa suurissa kaupungeissa, kuten Turussa ja Tampereella, joissa hotellihuoneiden tarjonta on lisääntynyt verrattuna vuoden 2019 tasoon.
Tällä hetkellä hotellirakentaminen on kuitenkin lähes pysähtynyt pääkaupunkiseudulla. Myös muissa suurissa kaupungeissa on käynnissä vain muutamia yksittäisiä hotellihankkeita, mikä viittaa tarjonnan kasvun rauhoittumiseen lyhyellä aikavälillä.
Helsingin kaupungin elinkeinojaoston mukaan matkailun kehittämistä jarruttavat muun muassa kansainvälisen mittakaavan täyttävän sisätapahtuma-areenan puuttuminen sekä suurten, yli 500 hengen kokoustilojen vähäinen määrä. Nämä tekijät rajoittavat erityisesti kongressimatkailun kasvua ja kaupungin kilpailukykyä tapahtumakohteena.
Tapahtuma-ala on kohdannut myös muita haasteita, kuten Venäjän sodan epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi suuret kansainväliset maailmankiertueet ovat jättäneet Venäjän pois reiteiltään, ja samalla Suomi jää usein väliin kiertuekohteista, mikä heijastuu matkailu- ja tapahtumasektorin toimintaan.
Hotellin hyvänä käyttöasteena pidetään yleisesti 60–70 prosenttia, mutta tämä voi vaihdella sijainnin, sesongin ja kohderyhmän mukaan. Helsingissä hotellien käyttöasteet ovat olleet kasvussa koronakuopan jälkeen ja lähestyvät jo 60 prosentin tasoa.
Helsingissä keskimääräinen huonehinta on pysynyt suhteellisen vakaana verrattuna vuoden 2019 tasoon. Yhtälö on haastava, sillä samaan aikaan kustannusinflaatio on syönyt kannattavuutta. Viime vuosien RevPAR-kasvu (Revenue per available room) pandemian jälkeisen laskun jälkeen onkin pitkälti seurausta käyttöasteiden noususta, mikä heijastaa matkailun elpymistä. Maakuntien suurimmissa kaupungeissa RevPAR on useissa tapauksissa palautunut pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalle tai ainakin hyvin lähelle sitä.
Lapissa ennätykset uusiksi
Rovaniemelle suuntautuvien suorien reittilentoyhteyksien määrä on kasvanut merkittävästi vuonna 2024, lähes kaksinkertaistuen vuoden 2023 tasosta. Tänä vuonna Rovaniemelle lentää 41 suoraa reittilentoyhteyttä, kun vuosi sitten luku oli 24 ja sitä edellisenä vuonna vain 11. Lisäksi pitkäjänteinen panostus matkailukausien pidentämiseen ja ympärivuotisuuden lisäämiseen alkaa tuottaa tulosta, vahvistaen alueen vetovoimaa matkailukohteena ympäri vuoden.
Lapin ilmatilassa vilkas matkailusesonki näkyykin. Vuonna 2023 Rovaniemi ohitti Oulun Suomen toiseksi vilkkaimpana lentokenttänä. Lapin matkailussa onkin ylitetty jo korona-aikaa edeltävät ennätykset. Lapin liitto on myös ennakoinut vuodesta 2025 superkautta. Ulkomaisten matkailijoiden määrä Lapissa elpyi nopeasti koronavuosien jälkeen ja jatkaa vahvaa kasvuaan. Viime talvikausi todisti Lapin matkailualan resilienssiä.
Sektorin elpyminen etenee oikeaan suuntaan, mutta matkaa on yhä
Visit Finlandin tavoite on, että kansainvälinen matkailu saavuttaisi vuoden 2019 tason vuonna 2025 Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun osalta. Kasvua yöpymisissä on tapahtunut siitäkin huolimatta, että Helsingin matkailulle aikaisemmin tärkeä lähtömarkkina Venäjä on puuttunut kokonaan, eikä aasialaisten matkailu Suomeen ole vielä kokonaisuudessaan palautunut. Samaan aikaan kasvanut majoituskapasiteetti on tuonut omat haasteensa. Suomen matkailualalla on edessään haasteita, mutta matkailun elpyminen ja monipuolistuminen antavat lupaavia merkkejä.
”Kestävä matkailu on yksi suurimmista mahdollisuuksista, jonka avulla Suomi voi erottua kansainvälisessä kilpailussa. Helsinki saavuttikin vuonna 2024 kärkisijan matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa kansainvälisessä indeksissä. Visit Finlandin mukaan hiilijalanjäljen pienentäminen, matkailijoiden pidemmät viipymät Suomessa sekä matkailun jakautuminen tasaisemmin ympäri vuoden ovat avaintekijöitä, jotka tukevat kestävää matkailua”, summaa Takkavuori.
Anton TakkavuoriKiinteistöanalyytikkoRetta Managementanton.takkavuori@retta.fiPuh. 0400 853 528
* Luvut perustuvat Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston, Business Finlandin, Visit Finlandin, Visitoryn sekä Tilastokeskuksen aineistoihin ja julkaisuihin
——————————————————————————
Voit tilata myös räätälöityjä markkinakatsauksia!
Tutustu aiempiin markkina-artikkeleihin ja katsauksiimme
